Kaste

Kirkon jäseneksi tullaan vain kasteen kautta. Kasteessa Jumala liittää ihmisen Jeesuksen Kristuksen yhteyteen ja hänen kirkkonsa jäseneksi, jolloin kastettava saa pelastuksen lahjan ja Pyhän Hengen.

Valtaosa suomalaisista kastetaan sylilapsina. Näin noudatetaan useimpien kristillisten kirkkojen vanhaa perinnettä, jossa pidetään tärkeänä ihmisen pääsemistä osalliseksi jo pienestä pitäen kasteen välittämistä hyvistä lahjoista ja Jumalan siunauksesta.

Kastejuhlaa kutsutaan myös ristiäisiksi. Kastetoimituksen yhteydessä lapsen ylle piirretään ristinmerkki todistukseksi siitä, että ristiinnaulittu ja ylösnoussut Jeesus Kristus on lunastanut hänet ja kutsunut opetuslapsekseen.

Yleensä kastejuhlaa vietetään noin kahden kuukauden kuluessa lapsen syntymästä. Lapsen uskontokunta määräytyy äidin mukaan, elleivät vanhemmat toisin sovi.

Jotta lapsi voidaan kastaa, ainakin toisen vanhemmista tulee olla evankelis-luterilaisen kirkon jäsen.

Lapsella tulee olla ainakin kaksi kummia, jotka ovat konfirmoituja evankelis-luterilaista uskoa tunnustavan kirkon jäseniä. Näiden lisäksi kummina voi olla myös sellaisen kristilliseen kirkkoon tai yhdyskuntaan kuuluva henkilö, jonka kirkko hyväksyy ev.lut. kirkon toimittaman kasteen. Mihinkään kristilliseen kirkkokuntaan kuulumaton ei voi toimia lapsen kummina.
Kasteesta sovitaan soittamalla kirkkoherranvirastoon ja sopimalla toimituskeskustelusta papin kanssa. Vanhempien ja papin välisessä toimituskeskustelussa puhutaan kasteen merkityksestä ja sovitaan kastejuhlaan liittyvistä käytännön järjestelyistä. Ennen toimituskeskustelua vanhemmat voivat tutustua kastekaavaan (ks. alla), miettiä virsiä ja muita toivomuksia.

Lapsen kaste

Nuoren ja aikuisen kaste

Hätäkaste

Tammelan seurakunta
Tammelantie 29
31300 TAMMELA

Kirkkoherranvirasto avoinna ma – to klo 9-13
Puhelin 040 804 9550
tammelan.seurakunta@evl.fi

 

Ajankohtaista

Saarna 29.3.2020

Saarna 5. paastonajan sunnuntaina 29.3.2020 (Kärsimyksen sunnuntai)

Timo Leinonen

Tekstit:

Ensimmäinen lukukappale

Jes. 65: 1–3

Minä olen kyllä ollut lähellä,
mutta he eivät ole minua etsineet,
olen ollut läsnä,
mutta he eivät ole minua kyselleet,
olen sanonut: ”Tässä olen, tässä olen!”
tälle pakanakansalle, joka ei kutsunut avuksi
minun nimeäni.
Päivästä päivään minä ojensin käteni
tätä vastahakoista kansaa kohden,
kansaa, joka kulkee väärää tietä
oman mielensä mukaan,
kansaa, joka yhä uudelleen minut vihoittaa.

Toinen lukukappale

Ef. 2: 12–16

Ennen te elitte ilman Kristusta, Israelin kansan ulkopuolella ja osattomina liitoista ja niiden lupauksista, olitte maailmassa vailla toivoa ja vailla Jumalaa. Mutta nyt Jumala on Kristuksessa Jeesuksessa, hänen veressään, tuonut lähelleen teidät, jotka ennen olitte kaukana hänestä.
Kristus on meidän rauhamme. Hän on tehnyt nämä kaksi ihmisryhmää yhdeksi ja kuolemallaan hajottanut niitä erottaneen vihollisuuden muurin. Hän on kumonnut lain käskyineen ja säädöksineen, jotta hän omassa itsessään loisi nuo kaksi yhdeksi uudeksi ihmiseksi, ja näin hän on tehnyt rauhan. Ristillä kuollessaan hän omassa ruumiissaan sai aikaan sovinnon Jumalan ja näiden molempien välille ja teki näin lopun vihollisuudesta.

Evankeliumi

Luuk. 13: 31–35

Juuri silloin tuli muutamia fariseuksia sanomaan Jeesukselle: ”Lähde pois täältä, Herodes aikoo tappaa sinut.”
Mutta hän vastasi:
”Menkää ja sanokaa sille ketulle: ’Tänään ja huomenna minä ajan ihmisistä pahoja henkiä ja parannan sairaita, ja kolmantena päivänä saan työni päätökseen.’ Mutta tänään ja huomenna ja seuraavanakin päivänä minun on jatkettava kulkuani – eihän ole mahdollista, että profeetta surmataan muualla kuin Jerusalemissa.
Jerusalem, Jerusalem! Sinä tapat profeetat ja kivität ne, jotka on lähetetty sinun luoksesi. Miten monesti olenkaan tahtonut koota lapsesi, niin kuin kanaemo kokoaa poikaset siipiensä suojaan! Mutta te ette tahtoneet tulla. Kuulkaa siis: teidän temppelinne on jäävä asujaansa vaille. Ja minä sanon teille, että te ette minua näe ennen kuin sinä päivänä, jona sanotte: ’Siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimessä!’”

——————-

Kolmiyhteisen Jumalan, Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Aamen.

Elämme paastonaikaa, ja tästä viidennestä paastonajan sunnuntaista, kärsimyksen sunnuntaista, alkaa niin sanottu syvä paastonaika. Jeesuksella on edessään kärsimystie, vaikka viikon päästä Palmusunnuntaina saammekin vielä olla vastaanottamassa häntä Jerusalemiin saapuvana kuninkaana. Palmusunnuntaista alkaa sitten hiljainen viikko ja kärsimysaika.

Kärsimys kuuluu ihmiselämään. Me aiheutamme itsellemme ja toisillemme kärsimystä esimerkiksi olemalla ahneita ja itsekkäitä. Nyt kärsimystä aiheuttaa lisäksi maailmanlaajuinen koronavirusepidemia, joka on Jumalan meille sallima koettelemus. Tätä on vaikea hyväksyä. Monet menettävät työnsä, monet sairastuvat tai jopa kuolevat, emme saa tavata toisiamme. Usko ja luottamus Jumalaan ovat koetuksella.

Ei Jumala kuitenkaan ole mihinkään hävinnyt. Paastonaika julistaa meille, että Jumala ei ole maailmassa tapahtuvan kärsimyksen ulkopuolella vaan sen keskellä. Kysymykseen: missä hyvä ja ihmisiä rakastava Jumala on, kun hän antaa meidän kärsiä, on olemassa vastaus: Hän on itse Pojassaan Getsemanessa ja Golgatan ristillä kärsimässä ja kuolemassa meidän puolestamme. Jumala katsoo nykyisessäkin tilanteessa meitä ristiltä Poikansa armahtavien ja rakastavien kasvojen kautta. Risti julistaa meille, että Jumala on itse kärsinyt, mutta myös, että kärsimys ja kuolema on voitettu. Jeesus kulki elämässään kohti kärsimystä ja kuolemaa, jotta me saisimme kulkea kohti valoa, kirkkautta ja iankaikkista elämää.

Nykyisessä tilanteessa länsimaiset yhteiskunnat joutuvat todelliseen stressitestiin. Vapaata liikkumista, joka on täällä pitkään ollut ihmisen perusoikeus, on rajoitettu. Vastaavia oloja on viimeksi ollut sotiemme aikana, vaikka nykytilannetta ei sentään sotaan voi verrata. Joka tapauksessa joudumme luopumaan paljosta. Joudumme pohtimaan myös elämänarvojamme uudelta kantilta. Koetellut kristilliset arvot, kuten kohtuullisuus sekä lähimmäisestä huolehtiminen ovat nyt arvossaan. Joudumme myös miettimään, mikä on meille tärkeää ja välttämätöntä. Ehkä joudumme myös hädässämme kääntymään Jumalan puoleen. Tätä Jumala myös meiltä haluaa. Ihmiselämään kuuluvat myös koettelemukset, ja tässä on varmasti paikallaan vanha viisas sanonta: “koettelee vaan ei hylkää Herra”. Saamme kuitenkin tuntea myös kiitollisuutta. Meillä Suomessa on paljon sitä hyvää, joka auttaa selviytymään tästäkin kriisistä. Ehkä kriisi myös yhdistää meitä. Niin sanottua talvisodan henkeä tarvitaan taas.

Meidän on myös hyvä muistaa, että meidän kärsimyksemme on ajallista ja päättyy kerran. Evankeliumitekstin mukaisesti Jeesus tietää kulkevansa kohti kuolemaa. Hänen tehtävänsä meidän syntiemme sovittajana on toteutumassa. Jumala haluaa myös koota ihmisiä yhteen niin kuin kanaemo kokoaa poikiaan siipiensä suojaan. Meiltä kysytään vain: haluammeko ottaa kutsun vastaan? Kriisin keskelläkin saamme luottaa Jumalaan ja uskoa syntimme anteeksi Kristuksen sovitustyön tähden, Jeesuksen nimessä ja veressä. Paastonaika ohjaa meitä myös samaan kuuliaisuuteen, joka Kristuksella itsellään oli. Saamme jäädä luottamaan tähän psalmin 121 sanaan: “Minä kohotan katseeni vuoria kohti. Mistä saisin avun? Minä saan avun Herralta, häneltä, joka on luonut taivaan ja maan”.

Rukoilemme.

Jumala, rakas taivaallinen isämme, sinä olet luonut kaiken ja olet luvannut pitää meistä huolen. Auta meitä, että jaksamme turvautua sinuun ja luottaa sinun lupauksiisi. Anna meille silmät nähdä lähimmäistemme hätä ja anna meille auttavaista mieltä. Siunaa meitä ja läheisiämme. Lohduta kärsiviä, tue heikkoja, rohkaise niitä, jotka pelkäävät, mitä huominen tuo tullessaan. Anna meille tulevaisuudenuskoa ja voimaa kestää koettelemukset. Vie meidät tämän elämän jälkeen ikuiseen kotiin, kirkkauteesi. Jätämme itsemme ja koko elämämme sinun haltuusi. Poikasi Jeesuksen Kristuksen nimessä, aamen.

Poikkeusolojen vuoksi kolehtia ei voida kerätä. Sen sijaan voit osallistua lähetystyön tukemiseen Sleyn verkkosivuilla www.taivaallinenlahja.fi/saksa tai MobilePaylla numeroon 59229.

Tuotto menee opetus- ja traumatyöhön pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden keskuudessa Berliinissä Saksassa Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen, Sleyn kautta.

Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys (Sley) ry, PL 184, 00181 Helsinki. Tili: FI13 8000 1500 7791 95. Rahankeräyslupa: RA/2017/100, Ke

Marian ilmestyspäivän tekstit ja saarna 22.3.2020

Saarna poikkeusoloaikana 22.03.2020, Juha Koivulahti

Marian ilmestyspäivä
Raamatun tekstit: Ps. 113:1–8; 1.Moos. 3:8–15; Gal. 4:3–7; Luuk. 1:39–45
Liturginen väri: valkoinen
Kuusi kynttilää

Herran palvelijatar

Tämän pyhäpäivän aiheena on enkeli Gabrielin ilmestyminen neitsyt Marialle ilmoittamaan Jeesuksen syntymisestä. Tästä tulee myös juhlan nimi eri kielissä. Marian saamassa lupauksessa näkyy Jumalan armon koko rikkaus. Monien Vanhan testamentin henkilöiden tavoin Maria asettuu kokonaan Jumalan käytettäväksi. Hän tekee sen tietoisesti ja ilmaisee oman suostumuksensa: ”Minä olen Herran palvelijatar. Tapahtukoon minulle niinkuin sanoit.”
Vanhastaan kirkko on viettänyt myös Marian käyntipäivää (2.7.). Silloin on muisteltu Marian vierailua Johannes Kastajan äidin Elisabetin luona (Luuk. 1:36-55). Tämä muistopäivä poistui kalenteristamme v. 1772. Mainittu evankeliumi on otettu Marian ilmestyspäivän 2. ja 3. vuosikerran evankeliumiteksteiksi.

Ensimmäinen lukukappale: 1. Moos. 3: 8-15

Kun iltapäivä viileni, he kuulivat Jumalan kävelevän puutarhassa. Silloin mies ja nainen menivät Jumalaa piiloon puutarhan puiden sekaan.
Herra Jumala huusi miestä ja kysyi: ”Missä sinä olet?” Mies vastasi:
”Minä kuulin sinun askeleesi puutarhassa. Minua pelotti, koska olen
alasti, ja siksi piilouduin.” Herra Jumala kysyi: ”Kuka sinulle kertoi,
että olet alasti? Oletko syönyt siitä puusta, josta minä kielsin sinua syömästä?” Mies vastasi: ”Nainen, jonka sinä annoit minulle kumppaniksi,
antoi minulle sen puun hedelmän, ja minä söin.” Silloin Herra Jumala
sanoi naiselle: ”Mitä oletkaan tehnyt!” Nainen vastasi: ”Käärme minut
petti, ja minä söin.”
Herra Jumala sanoi käärmeelle:
– Koska tämän teit, olet kirottu.
Toisin kuin muut eläimet,
karja ja pedot,
sinun on madeltava vatsallasi
ja syötävä maan tomua
niin kauan kuin elät.
Ja minä panen vihan sinun ja naisen välille
ja sinun sukusi ja hänen sukunsa välille:
ihminen on iskevä sinun pääsi murskaksi,
ja sinä olet iskevä häntä kantapäähän.

Toinen lukukappale: Gal. 4: 3-7

Niin kauan kuin olimme alaikäisiä, olimme maailman alkuvoimien orjia. Mutta kun aika oli täyttynyt, Jumala lähetti tänne Poikansa. Naisesta hän syntyi ja tuli lain alaiseksi lunastaakseen lain alaisina elävät
vapaiksi, että me pääsisimme lapsen asemaan. Ja koska tekin olette Jumalan lapsia, hän on lähettänyt meidän kaikkien sydämiin Poikansa
Hengen, joka huutaa: ”Abba! Isä!” Sinä et siis enää ole orja vaan lapsi.
Ja jos kerran olet lapsi, olet myös perillinen, Jumalan tahdosta.

Evankeliumi: Luuk. 1: 39-45

Muutaman päivän kuluttua Maria lähti matkaan ja kiiruhti Juudean
vuoriseudulla olevaan kaupunkiin. Hän meni Sakariaan taloon ja tervehti Elisabetia. Kun Elisabet kuuli Marian tervehdyksen, hypähti lapsi
hänen kohdussaan ja hän täyttyi Pyhällä Hengellä. Hän huusi kovalla
äänellä ja sanoi: ”Siunattu olet sinä, naisista siunatuin, ja siunattu sinun kohtusi hedelmä! Kuinka minä saan sen kunnian, että Herrani äiti
tulee minun luokseni? Samalla hetkellä kun tervehdyksesi tuli korviini,
lapsi hypähti riemusta kohdussani. Autuas sinä, joka uskoit! Herran sinulle antama lupaus on täyttyvä!”

*
Eräällä työkaverillani vuosien takaa oli usein tapana sanoa vaikeuksien,
murheiden ja vaikeiden aikojen alla, että ”kuitenkin kristityn parhaat päivät ovat vielä edessäpäin”.
Näinä päivinä moni on huolestunut ja peloissaan edessä olevien päivien,
viikkojen, kuukausienkin vuoksi. Yhtäkkiä jokapäiväiset uutisemme ovat
täynnä yhtä ja samaa virusepidemiaa sekä sen aiheuttamaa ahdistusta, epätietoisuutta ja vaikutusta kaikille elämämme alueille. Moni meistä haluaisi
lapsen lailla tukeutua johonkin, jonka sanoihin paremmasta huomisesta
voisi luottaa. Olemme kuin lapsia, jotka tukeutuvat isäänsä ja äitiinsä.
Näinä päivinä tasavaltamme presidentti Sauli Niinistö on saanut jossain
määrin tällaisen luotettavan vanhemman ja ”isän” roolin. Kieltämättä hänen olemuksestaan ja sanoistaan paistaa ja kuultaa läpi elämänkokemus,
jota ovat varmasti muokanneet erityisellä tavalla hänen läpikäymänsä vastoinkäymiset, mutta myös niistä selviytyminen. Jos tämä presidenttimme
sanoo, että ”kyllä me tästä selviämme”, se rohkaisee monia meistä nostamaan katseemme ja luottamaan siihen, että elämä voittaa.
Kristittyinä uskomme ja luotamme siihen, että elämä todellakin voittaa.
Mutta luotamme tähän siitä syystä, että tämän voiton takana on itse elämän
Antaja, Iankaikkinen Jumala. Hän sallii yksityisen ihmisen elämään, mutta
myös kokonaisille kansakunnille murheita ja vaikeita aikoja. Jumalan
avulla, hänen sanansa lupauksiin nojautuen voimme nostaa päämme ja
luottaa siihen, että kyllä tästä selvitään.
**
Edellä olevassa Marian ilmestyspäivän evankeliumissa on tärkeä viesti ja
rohkaisu myös meille tämän ajan ihmisille. Ensinnäkin evankeliumi muistuttaa siitä, että Jumala ei ole kaukana tästä maailmasta tai yhdestäkään
meistä. Marian erityisyys on yksinomaan siinä, että hän sai Jumalalta armon synnyttää Jumalan Pojan, Jeesuksen, tähän maailmaan. Jeesuksessa
Kristuksessa kaiken Luoja ja elämän Antaja tuli siis täydellisesti osalliseksi kaikkea sitä, mitä me tässä maailmassa ihmisinä kohtaamme, mutta
ilman syntiä.
Kun me huudamme Jumalaa päivän Uuden testamentin lukukappaleen sanoin: ”Abba! Isä!” (Gal.4:6b), hän kuulee meitä ja tietää, millaisen maailman keskeltä me häntä kutsumme. Tärkeää on, että kaikessa huudamme,
siis rukoilemme häntä Jeesuksen Kristuksen nimessä, sillä silloin me osoitamme, että uskomme hänen apuunsa ja luotamme asiamme hänen hyvään
hoitoonsa.
***
Päivän Psalmissa psalmirukoilija ylistää Herraa toteamalla: ”Hän nostaa
köyhän tomusta, hän kohottaa kurjan loasta ja asettaa hänet ylhäisten
joukkoon…” (Ps. 113:8).
Psalminkohta muistuttaa siitä, että ahdistuksiin ja murheisiin voi kätkeytyä
myös siunaus. Se on sitä silloin, kun köyhäksi ja kurjaksi itsensä kokeva
ihminen saa kohdata sen Herran ja Jumalan, josta Marian ilmestyspäivän
sananpaikat kertovat. Tällaiseen ihmiseen Jumala voi tarttua anteeksiannollaan ja avullaan. Omavoimaista ihmistä Herra ei voi auttaa, mutta häneen turvautuvaa sen sijaan kaikella armollaan ja hänen voimallaan.
Tässä on siis meidän osaksemme tuleva armo, josta Neitsyt Mariakin on
kaunis kuva. Tämän armon osallisuudessa voimme sanoa, kuten entinen
työkaverini: ”Kuitenkin kristityn parhaat päivät ovat vielä edessäpäin”.
Elämä uskossa Kristukseen on jo tässä elämässä, sen murheidenkin keskellä, elämistä parhaissa päivissä. Mutta varsinaisesti parhaat päivämme
koittavat tämän elämän jälkeen meille lahjoitettavassa Jumalan valtakunnassa ja iankaikkisessa elämässä siellä.
Tämän uskon kantamana voimme varmasti myös sanoa: ”Kyllä me tästä
selviämme!”

Rukoilemme:
Jumala, taivaallinen Isämme, me emme ole itsemme omat, me kuulumme
sinulle. Valmista meidät tekemään Marian tavoin, mitä sinä tahdot, kohtasipa meitä ilo tai suru, olimmepa terveitä tai sairaita. Auta luottamaan siihen, että kaikki kääntyy sinuun luottaen hyväksi. Jätämme haltuusi ajallisen elämämme, kuoleman hetken ja ikuisuutemme. Kuule meitä Poikasi
Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden. Aamen.

Koronatiedote 17.3.

Arvoisat tammelalaiset!
Koronavirusepidemian vuoksi seurakunta noudattaa poikkeustilasäännöksiä. Tämä vaikuttaa kaikkeen seurakunnan toimintaan. Kokoava toiminta on toistaiseksi peruttu kokonaan.
Seurakuntaelämä pidetään kuitenkin seuraavin toimenpitein yllä:

Jumalanpalvelukset lähetetään seurakunnan facebook-sivujen kautta live-lähetyksenä (löytyvät kohdasta ”videot”), mutta niitä varten ei kokoonnuta kirkoon. Jumalanpalveluksen jälkeen kirkko on auki kaksi tuntia omaa hiljentymistä ja rukousta varten. Tänä aikana kirkossa on myös pappi paikalla keskustelua ja sielunhoitoa varten.

Sunnuntaina 22.3. Marian Ilmestyspäivänä kolehti kerätään Kirkon rakentamiseen Faticissa ja syrjäytymisvaarassa olevien ihmisryhmien voimaannuttamiseen Senegalissa, Herättäjäyhdistyksen kautta. Kolehdin voidaan maksaa seurakunnan kolehdit -tilille FI30 5025 1640 0188 81, viestillä ”Herättäjäyhdistys”, 22.3 – 24.3 välisenä aikana.

Hautaansiunaamiset hoidetaan siten, että siunauksessa saa olla paikalla maksimissaan 10 henkilöä. Näitä suositellaan myös pidettäväksi haudalla. Muistotilaisuuksia ei järjestetä, vaan ne siirretään pidettäviksi myöhemmin.

Kasteet (max 10 henkilöä) suositellaan pidettäväksi ensi sijassa kirkossa.

Seurakuntatoimisto on auki normaalisti toistaiseksi, ma-to 9-13. Voitte ottaa yhteyttä myös puhelimitse numeroon 040 8049550.

Tammelan seurakunnan diakoniatoimistosta on mahdollista saada apua kauppa- ja apteekkiasioiden hoitamiseen. Tätä apua järjestetään ensisijaisesti kotikaranteenissa oleville ja riskiryhmiin kuuluville.
EU-ruokaa on myös edelleen saatavilla.
Tarvittaessa, ota yhteyttä joko soittamalla, tekstiviestillä tai sähköpostilla.
Keskustelua ja sielunhoitoa varten papit ja diakoni ovat tavoitettavissa:
Juha Koivulahti 040 804 9534
Timo Leinonen 050 362 0895
Sari Tenhami 040 804 9533
Voit soittaa myös Palvelevaan Puhelimeen: 0400 22 11 80. Keskusteluapua luottamuksella, sinua kuunnellen, älä jää yksin.
Koronaepidemian vuoksi perutut tilaisuudet pyritään järjestämään uudelleen myöhempänä ajankohtana.

”Se, joka asuu Korkeimman suojassa ja yöpyy Kaikkivaltiaan varjossa, sanoo näin: ’Sinä, Herra, olet linnani ja turvapaikkani, sinuun minä turvaan.'” (Ps.91:1-2).

Kukin meistä voi uskoa itsensä ja läheisensä näinäkin aikoina tämän Psalmin sanojen suojaan ja varaan. Nyt on hyvä säilyttää terve harkinta, luottamus Jumalan antamaan tulevaisuuteen ja pysyä rauhallisena. Ihmisinä teemme sen, minkä osaamme ja voimme. Kaiken muun annamme Ikiaikaisen Jumalan käsiin ja Jeesuksen Kristuksen haltuun. Hän muistuttaa meitä: ”Ja katso, minä olen teidän kanssanne kaikki päivät maailman loppuun asti.” (Matt.28:20).

Koronatiedote 12.3. TÄRKEÄ!

Kirkon tämänhetkiset toimet koronavirustilanteessa

Kirkkohallitus suosittaa seurakunnille, että ne toistaiseksi luopuvat kaikista sellaisista kokoontumisista, jotka eivät kuulu lakisääteisten tehtävien hoitoon. Seurakunnat toimittavat jumalanpalvelukset edelleen normaalisti, mutta seurakuntien jumalanpalveluselämään voi tulla tapauskohtaisia muutoksia.

Seurakunnissa pohditaan eri työalojen uusia toimintamalleja tässä virustilanteessa. Seurakunnan työntekijät ovat seurakuntalaistensa tavoitettavissa myös sähköisten kanavien kautta. Seurakuntien omille verkkosivuille päivitetään ajankohtaista tietoa palveluista ja tapahtumista.

Seurakunnissa huolehditaan ihmisten ja tilojen hygieniasta. Kättelyä vältetään ja erityisen hyvästä käsihygieniasta huolehditaan muutoinkin. Myös mahdollisesti virusta välittävien pintojen ja esineiden käyttöön ja puhtauteen kiinnitetään erityishuomiota.

Seurakunnissa varaudutaan myös mahdollisten tartuntaepäilyjen ja sairastumisten aiheuttamiin äkillisiin ja pitkäaikaisiinkin työntekijöiden poissaoloihin. Tällä turvataan seurakunnan perustoimintojen jatkuminen.

Kirkkohallitus ja seurakunnat seuraavat aktiivisesti koronavirustilannetta.

Puhuminen auttaa huolissa

Mikäli koronavirus ja sen uutisointi aiheuttaa huolta, kannattaa olla yhteydessä seurakunnan työntekijöihin. Seurakunnat toimivat terveysviranomaisten ohjeistuksen mukaan ja tekevät heidän kanssaan yhteistyötä.

Kirkon keskusteluapu on sinua varten, kun kaipaat kuuntelijaa huolissasi. Päivystäjät ovat vaitiolovelvollisia koulutettuja vapaaehtoisia ja kirkon työntekijöitä.

Varautuminen Korona-virukseen

Korona-viruksen leviämisen estämiseksi käytämme seurakunnan tilaisuuksissa tiloistamme löytyvää desinfiointiainetta erityisesti ruokailujen yhteydessä emmekä kättele toisiamme. Tiedotamme myös erikseen, jos tilaisuuksia joudutaan perumaan.

Jumalanpalvelukset

SYYSKUU  (messut klo 10 kirkossa, ellei toisin mainita) 
8.9.   13. sunnuntai helluntaista, Marttojen kirkkopyhä 
15.9. 14. sunnuntai Helluntaista 
22.9. 15. sunnuntai Helluntaista, sadonkorjuun kiitosjumalanpalvelus Korteniemen perinnetilalla klo 13 
29.9. Mikkelinpäivä, Mikaelinmessu kirkossa klo 16 
 
LOKAKUU 
6.10.   17. sunnuntai helluntaista, Vanhusten kirkkopyhä ja vanhusten viikon juhlamessu klo 10. Rippikoulun aloitustapahtuma klo 16 
13.10. 18. sunnuntai helluntaista  
20.10. 19. sunnuntai Helluntaista, Eläkeliiton kirkkopyhä 
27.10. 20. sunnuntai Helluntaista. Karjalaisten kirkkopyhä
 
MARRASKUU 
2.11.  Pyhäinpäivän messu ja omaistenilta klo 16 
3.11.  21. sunnuntai helluntaista, Torron kappelin 50-vuotisjuhlamessu kappelilla klo 10 
10.11. Uskonpuhdistuksen muistopäivä, Mikaelinmessu klo 16 
17.11. Valvomisen sunnuntai  
24.11. Tuomiosunnuntai, messu kirkossa klo 10. Sari Tenhamin diakonianvirkaanvihkimysmessu Tampereen tuomiokirkossa 
 
JOULUKUU 
1.12.   1. Adventtisunnuntai 
6.12.   Itsenäisyyspäivä, sanajumalanpalvelus kirkossa klo 10 
7.12.   Hiljaisuuden messu kirkossa klo 18 
8.12.   2. Adventtisunnuntai, Kirkko kylässä –messu Letkun pirtillä klo 13 
15.12. 3. Adventtisunnuntai. luottamushenkilöiden ja vapaaehtoisten kirkkopyhä ja lounas. Kauneimmat joululaulut klo 18 
22.12. 4. adventtisunnuntai, perheiden joulukirkko klo 16 
24.12. Jouluaatto. Hartaus Torrolla klo 14, kirkossa klo 16 ja Jouluyön messu kirkossa klo 22 
25.12. Jouluaamun sanajumalanpalvelus klo 7 
26.12. Tapaninpäivä. Kirkko kylässä -messu Valkeaniemen pirtillä klo 13
28.12. Viattomien lasten päivä, enkelikirkko klo 18 
29.12. 1. sunnuntai joulusta 
31.12. Uudenvuodenaatto, messu klo 19 
Kaste
Konfirmaatio
Häät
Hautajaiset