Saarna poikkeusoloaikana 22.03.2020, Juha Koivulahti

Marian ilmestyspäivä
Raamatun tekstit: Ps. 113:1–8; 1.Moos. 3:8–15; Gal. 4:3–7; Luuk. 1:39–45
Liturginen väri: valkoinen
Kuusi kynttilää

Herran palvelijatar

Tämän pyhäpäivän aiheena on enkeli Gabrielin ilmestyminen neitsyt Marialle ilmoittamaan Jeesuksen syntymisestä. Tästä tulee myös juhlan nimi eri kielissä. Marian saamassa lupauksessa näkyy Jumalan armon koko rikkaus. Monien Vanhan testamentin henkilöiden tavoin Maria asettuu kokonaan Jumalan käytettäväksi. Hän tekee sen tietoisesti ja ilmaisee oman suostumuksensa: ”Minä olen Herran palvelijatar. Tapahtukoon minulle niinkuin sanoit.”
Vanhastaan kirkko on viettänyt myös Marian käyntipäivää (2.7.). Silloin on muisteltu Marian vierailua Johannes Kastajan äidin Elisabetin luona (Luuk. 1:36-55). Tämä muistopäivä poistui kalenteristamme v. 1772. Mainittu evankeliumi on otettu Marian ilmestyspäivän 2. ja 3. vuosikerran evankeliumiteksteiksi.

Ensimmäinen lukukappale: 1. Moos. 3: 8-15

Kun iltapäivä viileni, he kuulivat Jumalan kävelevän puutarhassa. Silloin mies ja nainen menivät Jumalaa piiloon puutarhan puiden sekaan.
Herra Jumala huusi miestä ja kysyi: ”Missä sinä olet?” Mies vastasi:
”Minä kuulin sinun askeleesi puutarhassa. Minua pelotti, koska olen
alasti, ja siksi piilouduin.” Herra Jumala kysyi: ”Kuka sinulle kertoi,
että olet alasti? Oletko syönyt siitä puusta, josta minä kielsin sinua syömästä?” Mies vastasi: ”Nainen, jonka sinä annoit minulle kumppaniksi,
antoi minulle sen puun hedelmän, ja minä söin.” Silloin Herra Jumala
sanoi naiselle: ”Mitä oletkaan tehnyt!” Nainen vastasi: ”Käärme minut
petti, ja minä söin.”
Herra Jumala sanoi käärmeelle:
– Koska tämän teit, olet kirottu.
Toisin kuin muut eläimet,
karja ja pedot,
sinun on madeltava vatsallasi
ja syötävä maan tomua
niin kauan kuin elät.
Ja minä panen vihan sinun ja naisen välille
ja sinun sukusi ja hänen sukunsa välille:
ihminen on iskevä sinun pääsi murskaksi,
ja sinä olet iskevä häntä kantapäähän.

Toinen lukukappale: Gal. 4: 3-7

Niin kauan kuin olimme alaikäisiä, olimme maailman alkuvoimien orjia. Mutta kun aika oli täyttynyt, Jumala lähetti tänne Poikansa. Naisesta hän syntyi ja tuli lain alaiseksi lunastaakseen lain alaisina elävät
vapaiksi, että me pääsisimme lapsen asemaan. Ja koska tekin olette Jumalan lapsia, hän on lähettänyt meidän kaikkien sydämiin Poikansa
Hengen, joka huutaa: ”Abba! Isä!” Sinä et siis enää ole orja vaan lapsi.
Ja jos kerran olet lapsi, olet myös perillinen, Jumalan tahdosta.

Evankeliumi: Luuk. 1: 39-45

Muutaman päivän kuluttua Maria lähti matkaan ja kiiruhti Juudean
vuoriseudulla olevaan kaupunkiin. Hän meni Sakariaan taloon ja tervehti Elisabetia. Kun Elisabet kuuli Marian tervehdyksen, hypähti lapsi
hänen kohdussaan ja hän täyttyi Pyhällä Hengellä. Hän huusi kovalla
äänellä ja sanoi: ”Siunattu olet sinä, naisista siunatuin, ja siunattu sinun kohtusi hedelmä! Kuinka minä saan sen kunnian, että Herrani äiti
tulee minun luokseni? Samalla hetkellä kun tervehdyksesi tuli korviini,
lapsi hypähti riemusta kohdussani. Autuas sinä, joka uskoit! Herran sinulle antama lupaus on täyttyvä!”

*
Eräällä työkaverillani vuosien takaa oli usein tapana sanoa vaikeuksien,
murheiden ja vaikeiden aikojen alla, että ”kuitenkin kristityn parhaat päivät ovat vielä edessäpäin”.
Näinä päivinä moni on huolestunut ja peloissaan edessä olevien päivien,
viikkojen, kuukausienkin vuoksi. Yhtäkkiä jokapäiväiset uutisemme ovat
täynnä yhtä ja samaa virusepidemiaa sekä sen aiheuttamaa ahdistusta, epätietoisuutta ja vaikutusta kaikille elämämme alueille. Moni meistä haluaisi
lapsen lailla tukeutua johonkin, jonka sanoihin paremmasta huomisesta
voisi luottaa. Olemme kuin lapsia, jotka tukeutuvat isäänsä ja äitiinsä.
Näinä päivinä tasavaltamme presidentti Sauli Niinistö on saanut jossain
määrin tällaisen luotettavan vanhemman ja ”isän” roolin. Kieltämättä hänen olemuksestaan ja sanoistaan paistaa ja kuultaa läpi elämänkokemus,
jota ovat varmasti muokanneet erityisellä tavalla hänen läpikäymänsä vastoinkäymiset, mutta myös niistä selviytyminen. Jos tämä presidenttimme
sanoo, että ”kyllä me tästä selviämme”, se rohkaisee monia meistä nostamaan katseemme ja luottamaan siihen, että elämä voittaa.
Kristittyinä uskomme ja luotamme siihen, että elämä todellakin voittaa.
Mutta luotamme tähän siitä syystä, että tämän voiton takana on itse elämän
Antaja, Iankaikkinen Jumala. Hän sallii yksityisen ihmisen elämään, mutta
myös kokonaisille kansakunnille murheita ja vaikeita aikoja. Jumalan
avulla, hänen sanansa lupauksiin nojautuen voimme nostaa päämme ja
luottaa siihen, että kyllä tästä selvitään.
**
Edellä olevassa Marian ilmestyspäivän evankeliumissa on tärkeä viesti ja
rohkaisu myös meille tämän ajan ihmisille. Ensinnäkin evankeliumi muistuttaa siitä, että Jumala ei ole kaukana tästä maailmasta tai yhdestäkään
meistä. Marian erityisyys on yksinomaan siinä, että hän sai Jumalalta armon synnyttää Jumalan Pojan, Jeesuksen, tähän maailmaan. Jeesuksessa
Kristuksessa kaiken Luoja ja elämän Antaja tuli siis täydellisesti osalliseksi kaikkea sitä, mitä me tässä maailmassa ihmisinä kohtaamme, mutta
ilman syntiä.
Kun me huudamme Jumalaa päivän Uuden testamentin lukukappaleen sanoin: ”Abba! Isä!” (Gal.4:6b), hän kuulee meitä ja tietää, millaisen maailman keskeltä me häntä kutsumme. Tärkeää on, että kaikessa huudamme,
siis rukoilemme häntä Jeesuksen Kristuksen nimessä, sillä silloin me osoitamme, että uskomme hänen apuunsa ja luotamme asiamme hänen hyvään
hoitoonsa.
***
Päivän Psalmissa psalmirukoilija ylistää Herraa toteamalla: ”Hän nostaa
köyhän tomusta, hän kohottaa kurjan loasta ja asettaa hänet ylhäisten
joukkoon…” (Ps. 113:8).
Psalminkohta muistuttaa siitä, että ahdistuksiin ja murheisiin voi kätkeytyä
myös siunaus. Se on sitä silloin, kun köyhäksi ja kurjaksi itsensä kokeva
ihminen saa kohdata sen Herran ja Jumalan, josta Marian ilmestyspäivän
sananpaikat kertovat. Tällaiseen ihmiseen Jumala voi tarttua anteeksiannollaan ja avullaan. Omavoimaista ihmistä Herra ei voi auttaa, mutta häneen turvautuvaa sen sijaan kaikella armollaan ja hänen voimallaan.
Tässä on siis meidän osaksemme tuleva armo, josta Neitsyt Mariakin on
kaunis kuva. Tämän armon osallisuudessa voimme sanoa, kuten entinen
työkaverini: ”Kuitenkin kristityn parhaat päivät ovat vielä edessäpäin”.
Elämä uskossa Kristukseen on jo tässä elämässä, sen murheidenkin keskellä, elämistä parhaissa päivissä. Mutta varsinaisesti parhaat päivämme
koittavat tämän elämän jälkeen meille lahjoitettavassa Jumalan valtakunnassa ja iankaikkisessa elämässä siellä.
Tämän uskon kantamana voimme varmasti myös sanoa: ”Kyllä me tästä
selviämme!”

Rukoilemme:
Jumala, taivaallinen Isämme, me emme ole itsemme omat, me kuulumme
sinulle. Valmista meidät tekemään Marian tavoin, mitä sinä tahdot, kohtasipa meitä ilo tai suru, olimmepa terveitä tai sairaita. Auta luottamaan siihen, että kaikki kääntyy sinuun luottaen hyväksi. Jätämme haltuusi ajallisen elämämme, kuoleman hetken ja ikuisuutemme. Kuule meitä Poikasi
Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden. Aamen.