3. Sunnuntai Loppiaisesta 

 

Jeesus herättää uskon 

Jeesus kulki julkisen toimintansa aikana ihmisten keskuudessa. Hän opetti, paransi sairaita ja julisti Jumalan valtakuntaa. Ihmiset tulivat hänen luokseen, ja hänen toimintansa herätti uskoa monissa. “Kaikille, jotka ottivat hänet vastaan, hän antoi oikeuden tulla Jumalan lapsiksi, kaikille, jotka uskovat häneen” (Joh 1: 12). 

Tekstit 

Ensimmäinen lukukappale: 5. Moos. 32:36–39 

Herra puolustaa kansaansa, 
hän säälii palvelijoitaan, 
kun hän näkee, ettei heillä enää ole voimaa, 
että he ovat uupuneita, niin suuret kuin pienet. 
Vastustajilleen hän sanoo: 
”Missä ovat nyt teidän jumalanne, 
missä se kallio, johon turvasitte? 
Nouskoot nyt teitä auttamaan 
ne jumalat, joille te syötitte teurasuhrienne rasvan 
ja juotitte juomauhrienne viinin! 
Seiskööt ne teidän suojananne. 
Näettehän nyt: minä olen ainoa, 
ei ole muuta jumalaa minun rinnallani. 
Minä lähetän kuoleman, minä annan elämän, 
minä lyön ja minä parannan, 
minun vallassani on kaikki. 

Toinen lukukappale:  2. Kor. 1:3–7 

Ylistetty olkoon meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Isä, armahtava Isä ja runsaan lohdutuksen Jumala! Hän rohkaisee meitä kaikissa ahdingoissamme, niin että me häneltä saamamme lohdutuksen voimalla jaksamme lohduttaa muita ahdingossa olevia. Niin kuin Kristuksen kärsimykset ovat tulleet runsaina meidän osaksemme, samoin on Kristus tuonut meille runsaasti lohdutusta. Jos me olemme ahdingossa, se koituu teille lohdutukseksi ja pelastukseksi. Jos saamme lohdutusta, myös te rohkaistutte kestämään samoja kärsimyksiä, joita me saamme kokea. Me luotamme lujasti siihen, että te kestätte. Tiedämmehän, että niin kuin te saatte osanne kärsimyksistä, saatte myös lohdutuksesta osanne. 

Evankeliumi Mark. 1:29–39 

Synagogasta he menivät suoraan Simonin ja Andreaksen kotiin. Jaakob ja Johannes olivat mukana. Simonin anoppi makasi kuumeessa, ja hänestä kerrottiin heti Jeesukselle. Jeesus meni hänen luokseen, otti häntä kädestä ja auttoi hänet jalkeille. Kuume lähti naisesta, ja hän alkoi palvella vieraitaan. 
    Illalla, auringonlaskun jälkeen Jeesuksen luo tuotiin kaikki sairaat ja pahojen henkien vaivaamat. Koko kaupunki oli kerääntynyt oven edustalle. Hän paransi useita erilaisten tautien vaivaamia ja ajoi ulos monia pahoja henkiä. Hän ei antanut henkien puhua, koska ne tunsivat hänet. 
    Varhain aamulla, kun vielä oli pimeä, Jeesus nousi ja lähti ulos. Hän meni paikkaan, jossa hän sai olla yksin, ja rukoili siellä. Simon ja hänen toverinsa riensivät etsimään Jeesusta ja löysivät hänet. He sanoivat hänelle: ”Kaikki etsivät sinua.” Mutta Jeesus sanoi: ”Me lähdemme nyt täältä ja menemme naapurikyliin. Minun on saarnattava sielläkin, sitä vartenhan minä täällä olen.” Niin hän lähti ja kiersi kaikkialla Galileassa, saarnasi synagogissa ja karkotti pahoja henkiä. 

----- 

Me ihmiset elämme Jumalan luomassa maailmassa. Siihen kuuluvat lainalaisuudet ja luonnonlait, joiden puitteissa elämme ja toimimme. Me olemme niille alisteisia; emme voi muuttaa niitä, vaan meidän on hyväksyttävä, että ne hallitsevat elämäämme fyysisessä mielessä. Fysiikan lakien lisäksi esimerkiksi kuolema on asia, jota emme voi väistää. Kun päiviemme määrä on täysi, henki poistuu meistä ja ruumis maatuu. Samoin käy luontoon kuolleiden eläinten. Fysiikan lait eivät anna meille mitään toivoa muusta kuin minkä voimme nähdä ja kokea. 

Jumala voi kuitenkin toimia vastoin asettamiaan luonnonlakeja. Tästä käy esimerkkinä profeetta Hesekielin näky (Hes. 37: 1-6): 

“Herran käsi tarttui minuun, ja Herran henki vei minut kauas pois ja laski minut keskelle laaksoa, joka oli täynnä kuolleitten luita. Hän kuljetti minua yltympäri niiden ylitse, ja minä näin, että luita oli laaksossa hyvin paljon ja että ne olivat rutikuivia. 

Herra sanoi minulle: »Ihminen, voivatko nämä luut herätä eloon?» Minä vastasin: »Herra, sinä sen tiedät.» Hän sanoi: »Sano profeetan sana näille luille, sano niille: Te kuivat luut, kuulkaa Herran sana!  

Näin sanoo Herra Jumala näille luille: Minä annan teihin hengen, niin että te heräätte eloon. Minä panen teihin jänteet, kasvatan ympärillenne lihan ja peitän teidät nahalla, ja minä annan teihin hengen, niin että te heräätte eloon. Silloin te tiedätte, että minä olen Herra.»  

Myös Jeesus toimi aikanaan tuntemiamme luonnonlakeja vastaan. Hän paransi sairaita ja jopa herätti kuolleita eloon. Tällaisesta toiminnasta esimerkkinä on myös tämän päivän evankeliumiteksti. Jos nykypäivänä joku ilmoittaisi voivansa parantaa kaikki sairaudet, niin varmasti olisi vastaanotolle tulijoita. Juuri tämä valta Jeesuksella kuitenkin oli. 

Sama valta Jeesuksella on tänäkin päivänä. Hän toimii Jumalan tahdon välikappaleena ja herättää hengellisesti kuolleissa ihmisissä uutta elämää. On tärkeää muistaa, että tämä on aina alusta loppuun Jumalan työtä. Meillä ihmisillä ei ole siinä osaa eikä arpaa. Meille riittää, että haluamme ottaa Jumalan valtakunnan vastaan. Jumala hoitaa kaiken muun. Aluksi Jumala herättää ihmisessä synnintunnon sekä kaipauksen hänen puoleensa. Sitten hän Kristuksen kautta antaa synnit anteeksi ja vapauttaa synnistä hengellisestä kuolemasta. Näinhän Jeesuskin aikanaan toimi. Nimenomaan syntiset halusivat tulla hänen luokseen ja uskoivat häneen Jumalan Poikana. 

Uskonpuhdistaja Martti Lutherin kokemukset liittyvät läheisesti tämän pyhän aiheeseen. Hän yritti olla mieliksi Jumalalle, paastosi, rukoili ja luki Jumalan sanaa. Kuitenkaan hän ei omalla voimallaan pystynyt herättämään uskoa, hengellistä elämää eikä luottamusta Jumalaan. Jumala teki sen omalla ajallaan ja käytti siinä myös uskoviaan välikappaleena. Kun Luther oli tehnyt löytönsä siitä, kuinka Jumala vanhurskauttaa ihmisen, hän käytti koko loppuelämänsä kertomalla siitä ihmisille. Usko synnyttää aina kiitollisuutta, niin kuin evankeliumitekstissäkin: Simonin anoppi alkoi palvella vieraitaan. 

Ensimmäisessä lukukappaleessa Jumala sanoo Mooseksen kautta: “Minä lähetän kuoleman, minä annan elämän, minä lyön ja minä parannan, minun vallassani on kaikki” (5. Moos. 32: 39). Jumala ei toimi aina, niin kuin me haluaisimme, vaan antaa elämään myös epämiellyttävältä tuntuvia asioita. Hänen lopullinen tahtonsa meitä kohtaan on kuitenkin hyvä. 

Jeesuksen aikana kaikki eivät kuitenkaan uskoneet. Fariseukset napisivat: eikö heidän uskonnonharjoituksensa riittänytkään? Ei riittänyt, vaikka he kuinka yrittivät. Mutta niille, joilla ei ollut mitään, Jumala antoi kaiken. Tämä antaa turvaa meillekin, kun epäilemme; kaikki on jo tehty valmiiksi. Jumala on suunnitellut elämämme alusta loppuun ja vielä valmistanut iankaikkisen elämän omilleen: 

“Me julistamme, niin kuin on kirjoitettu, mitä silmä ei ole nähnyt eikä korva kuullut, mitä ihminen ei ole voinut sydämessään aavistaa, minkä Jumala on valmistanut niille, jotka häntä rakastavat”. (1. Kor. 2:9) Ajan rajan takana uskoa ei enää tarvita, kun pelastetut saavat nähdä Kristuksen kasvoista kasvoihin. 

Rukoilemme 

Rakas taivaallinen isämme. Kiitos siitä pidät meistä huolta. Kiitos, että herätät meissä uskoa hyvän tahtosi mukaan. Anna meille halua olla sinun sanallesi kuuliaisia. Anna luottamusta siihen, että hoidat kaiken parhaaksemme myös ajallisessa elämässä. Poikasi Jeesuksen Kristuksen nimessä, Aamen. 

Timo Leinonen