1. Sunnuntai Pääsiäisestä 19.4.2020

Ylösnousseen kohtaaminen

Sak. 8: 6-8

Näin sanoo Herra Sebaot:
- Jos tämä kaikki onkin uskomatonta niiden silmissä,
jotka noina päivinä ovat jäljellä tästä kansasta,
tarvitseeko sen olla uskomatonta minun silmissäni?
kysyy Herra Sebaot.
Näin sanoo Herra Sebaot:
- Vielä minä pelastan oman kansani
auringonnousun ja auringonlaskun maista.
Jerusalemiin minä tuon heidät asumaan.
He ovat minun kansani,
ja minä olen heidän Jumalansa,
uskollinen ja vanhurskas.

Ap. t. 3: 12-20

Pietari alkoi puhua kansalle:
    ”Israelilaiset, miksi te tätä ihmettelette? Miksi te tuijotatte meitä, aivan kuin me omalla voimallamme tai hurskaudellamme olisimme saaneet tämän miehen kävelemään? Ei - Abrahamin, Iisakin ja Jaakobin Jumala, meidän isiemme Jumala, on korottanut kirkkauteen palvelijansa Jeesuksen, hänet, jonka te luovutitte tuomittavaksi ja kielsitte Pilatuksen edessä, vaikka Pilatus oli päättänyt vapauttaa hänet. Hänet te kielsitte, pyhän ja vanhurskaan, ja pyysitte vapaaksi murhamiehen. Te surmasitte elämän ruhtinaan! Mutta Jumala herätti hänet kuolleista; me olemme sen todistajia. Jeesuksen nimi ja usko siihen antoi voimaa tälle miehelle, jonka te näette ja tunnette. Usko, jonka Jeesus antaa, on tehnyt tästä miehestä terveen, niin kuin te kaikki näette.
    Minä kyllä tiedän, veljet, että te niin kuin hallitusmiehennekin teitte tietämättömyyttänne sen, minkä teitte. Mutta sillä tavoin Jumala pani täytäntöön sen, minkä hän ennalta oli ilmoittanut kaikkien profeettojen suulla: hänen Voideltunsa tuli kärsiä ja kuolla. Katukaa siis syntejänne, jotta ne pyyhittäisiin pois, kääntykää, jotta Herra antaisi tulla virvoituksen ajan ja lähettäisi Jeesuksen, teille ennalta valitsemansa Voidellun.”

Joh. 21: 1-14

Jeesus ilmestyi taas opetuslapsilleen, nyt Tiberiaanjärvellä. Se tapahtui näin:
    Siellä olivat yhdessä Simon Pietari, Tuomas eli Didymos, Natanael Galilean Kaanasta, Sebedeuksen pojat ja kaksi muuta Jeesuksen opetuslasta. Simon Pietari sanoi: ”Minä lähden kalaan.” ”Me tulemme mukaan”, sanoivat toiset. He nousivat veneeseen ja lähtivät järvelle, mutta eivät saaneet sinä yönä mitään.
    Aamun koittaessa Jeesus seisoi rannalla, mutta opetuslapset eivät tunteneet häntä. Jeesus huusi heille: ”Kuulkaa, miehet! Onko teillä mitään syötävää?” ”Ei ole”, he vastasivat. Jeesus sanoi: ”Heittäkää verkko veneen oikealle puolelle, niin saatte.” He heittivät verkon, ja kalaa tuli niin paljon, etteivät he jaksaneet vetää verkkoa ylös. Silloin se opetuslapsi, joka oli Jeesukselle rakkain, sanoi Pietarille: ”Se on Herra!” Kun Simon Pietari kuuli, että se oli Herra, hän kietaisi ylleen viittansa, jonka oli riisunut, ja hyppäsi veteen. Muut opetuslapset tulivat veneellä ja vetivät kalojen täyttämää verkkoa perässään, sillä rantaan ei ollut paljonkaan matkaa, vain parisataa kyynärää.
    Rannalle noustessaan opetuslapset näkivät, että siellä oli hiilloksella paistumassa kalaa sekä leipää. Jeesus sanoi heille: ”Tuokaa tänne niitä kaloja, joita äsken saitte.” Simon Pietari meni veneeseen ja veti verkon maihin. Se oli täynnä isoja kaloja, mutta vaikka kaloja oli paljon - kaikkiaan sataviisikymmentäkolme - verkko ei revennyt.
    Jeesus sanoi: ”Tulkaa syömään.” Kukaan opetuslapsista ei rohjennut kysyä: ”Kuka sinä olet?”, sillä he tiesivät, että se oli Herra. Jeesus tuli, otti leivän ja antoi heille, samoin hän antoi kalaa. Tämä oli jo kolmas kerta, kun Jeesus kuolleista noustuaan ilmestyi opetuslapsilleen.

-----------------

Pitkäperjantain ja Pääsiäisen tapahtumat ovat ohi. Jeesus on tuomittu kuolemaan ja ristiinnaulittu, mutta hänet on myöskin herätetty kuolleista. Hän on myöskin ilmestynyt omilleen. Ensin hän on ilmestynyt Magdalan Marialle tyhjällä haudalla, ja sen jälkeen myös opetuslapsilleen lukittujen ovien takana. Kaikki on ollut yllättävää, uutta ja ihmeellistä. Opetuslasten usko on virinnyt uudelleen eloon.

Nyt ollaan Tiberiaanjärvellä. Pietari on lähtenyt kalaan, ja hänen mukaansa on tullut muitakin opetuslapsia. Hehän olivat ammattikalastajia. Opetuslapset kalastavat koko yön, mutta eivät saa saaliikseen mitään. Aamunkoitteessa opetuslapset näkevät rannalla miehen, joka kysyy “Kuulkaa, miehet! Onko teillä mitään syötävää?” Kun opetuslapset vastaavat: “Ei ole”,  tämä arvoituksellinen mies neuvoo heittämään verkon veneen oikealle puolelle. Opetuslapset tekevät niin, ja yhtäkkiä verkko on täynnä kaloja. Tästä opetuslapsi Johannes (“Jeesukselle rakkain opetuslapsi”) ymmärtää, että rannalla olijan täytyy olla itse Jeesus. Pietari hyppää veteen ja ui rantaan. Muut tulevat veneellä perässä.

Ehkä opetuslapset muistavat, että aikaisemmin oli käynyt samalla tavalla. Opetuslapset olivat olleet Gennesaretinjärvellä kalastamassa, mutta eivät olleet koko yön kalastettuaan saaneet mitään. Tämä järvi on sama kuin päivän tekstissämme, mutta evankelista Johannes käyttää siitä eri nimeä kuin Luukas. Jeesus oli neuvonut ammattikalastajia heidän omassa työssään. Pietari oli sanonut (Luuk. 5: 5): “Opettaja, me olemme tehneet työtä koko yön emmekä ole saaneet mitään. Mutta lasken vielä verkot, kun sinä niin käsket”. Pietari oli saattanut hyvinkin epäillä Jeesuksen neuvoa, mutta oli tehnyt siitä huolimatta sen mukaan kuin hän oli käskenyt. Tämän tuloksena verkot olivat olleet niin täynnä kaloja, että ne olivat revetä.

Jeesuksen julkisen toiminnan aika oli ollut täynnä ihmeitä. Myös hänen ylösnousemuksensa oli ollut ihme, ja nyt Jeesus tekee ihmeen vielä sen jälkeenkin. Jeesus kysyy: “Onko teillä mitään syötävää?” Jumalalla on varaa antaa meille kaiken tarvitsemamme, jopa yltäkylläisesti. Nyt korona-aikanakin on hyvä muistaa, että Jumala kyllä huolehtii meistä, vaikka joudummekin luopumaan paljosta. Isä meidän -rukouksessa rukoilemme: “anna meille meidän jokapäiväinen leipämme”. Jeesus oli aikaisemmin ruokkinut muutamalla leivällä ja kalalla tuhansia ihmisiä. Silloin, kun Jumala siunaa, vähästäkin riittää. Erityisesti teksti kuitenkin ohjaa meitä luottamaan siihen, että Jumala antaa meille hengellisessä elämässä kaiken tarvitsemamme. Hengellisesti saamme olla osallisia Kristuksen ruumiista ja verestä, vaikka emme nyt yhteiseen ehtoollispöytään pääsekään. Ja tätä ravintoa riittää meille yllin kyllin.

Teksti kertoo myös ihmisen ja Jumalan toiminnan suhteesta. Meidän vaivannäköämme kyllä tarvitaan, mutta lopulta kaikki on kiinni siitä, että Jumala toimii ja Jumala siunaa. Jeesus vertasi aikaisemmin Jumalan valtakuntaa nuottaan, joka keräsi kaikenlaisia kaloja. Silloin kun Jumala toimii, on mahdollista, että koko yön kalastuksen ja vaivannäön jäljiltä tyhjä verkko onkin yhtäkkiä täynnä kaloja.

Voimme nähdä tekstissä tälle vertauskuvalle myös jatkoa: kun aikojen lopussa Jumalan valtakunnan nuotta vedetään rantaan, se on täynnä kaloja, ja ylösnoussut Vapahtaja on itse rannalla odottamassa omiaan aterian kanssa. Tälle aterialle me pääsemme, kun uskomme, että Kristus on kuollut meidän puolestamme ja syntimme ovat anteeksi annettuja hänen nimessään ja veressään. Ilmestyskirja toteaa Jumalan kutsusta (Ilm 19: 9): “Autuaita ne, jotka on kutsuttu Karitsan hääaterialle”.

 

Rukoilemme

Kaikkivaltias Jumala,
me kiitämme sinua,
että olemme saaneet viettää pääsiäistä
ja tulla osallisiksi ylösnousemuksen lahjasta.
Säilytä tämä ilosanoma sydämissämme.
Lahjoita meille voimasi,
että kuolisimme joka päivä pois synnistä
ja saisimme nousta uuteen elämään.
Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen,
meidän Herramme tähden. Aamen.

Hyvää Pääsiäisen jälkeistä aikaa!

Timo Leinonen