2. paastonajan sunnuntai 28.2.2021 

Rukous ja usko 

 

Rukous kuuluu uskovan ihmisen elämään. Jo Vanhassa testamentissa kerrotaan usein siitä, kuinka Jumalaan turvaavat ihmiset rukoilivat häneltä apua. Jeesus myös opetti rukoilemaan, ja häneltä olemme saaneet tutun Isä meidän -rukouksen. Jeesus on myös itse suuri Esirukoilija, joka rukoilee meidän puolestamme Isän edessä.   

Tekstit 

Vanhan testamentin lukukappale: 1. Moos. 32:23–32 

Samana yönä Jaakob otti mukaan molemmat vaimonsa, molemmat orjattarensa ja kaikki yksitoista poikaansa ja kulki kahlaamon kohdalta Jabbokin yli. Saatettuaan heidät ensin vastarannalle hän käski kuljettaa yli myös kaiken omaisuutensa. Vain Jaakob itse jäi toiselle rannalle. Siellä muuan mies paini hänen kanssaan aamunsarastukseen saakka. Kun mies huomasi, ettei päässyt voitolle, hän iski Jaakobia nivustaipeeseen, niin että Jaakobin lonkka nyrjähti hänen kamppaillessaan miehen kanssa. Mies sanoi hänelle: ”Päästä minut menemään, sillä päivä valkenee.” Mutta Jaakob sanoi: ”En päästä sinua, ellet siunaa minua.” Mies kysyi häneltä: ”Mikä sinun nimesi on?” Hän vastasi: ”Jaakob.” Silloin mies sanoi: ”Sinua ei pidä enää sanoa Jaakobiksi, vaan Israeliksi, sillä sinä olet kamppaillut Jumalan ja ihmisten kanssa ja voittanut.” Jaakob sanoi hänelle: ”Sano sinäkin nimesi.” Mutta mies vastasi: ”Miksi sinun pitäisi tietää minun nimeni?” Ja hän siunasi Jaakobin siellä. 
    Jaakob antoi paikan nimeksi Penuel. Hän sanoi: ”Minä olen nähnyt Jumalan kasvoista kasvoihin, ja silti olen elossa.” Aurinko nousi, ja hän jatkoi matkaansa Penuelista eteenpäin ontuen lonkkaansa. 

 

Uuden testamentin lukukappale: Jaak. 1:2–6 

Veljeni, pitäkää pelkkänä ilona niitä monenlaisia koettelemuksia, joihin joudutte. Tehän tiedätte, että kun uskonne selviytyy koetuksesta, tämä kasvattaa teissä kestävyyttä. Ja kestävyys johtakoon täydelliseen tulokseen, jotta olisitte täydellisiä ja eheitä, ette vajaita miltään kohden. 
    Jos kuitenkin joltakulta teistä puuttuu viisautta, pyytäköön sitä Jumalalta. Hän on saava pyytämänsä, sillä Jumala antaa auliisti kaikille, ketään soimaamatta. Mutta pyytäköön uskossa, lainkaan epäilemättä. Joka epäilee, on kuin meren aalto, jota tuuli ajaa sinne tänne. 

 

Evankeliumi: Luuk. 7:36–50 

Eräs fariseus kutsui Jeesuksen kotiinsa aterialle, ja hän meni sinne ja asettui ruokapöytään. Kaupungissa asui nainen, joka vietti syntistä elämää. Kun hän sai tietää, että Jeesus oli aterialla fariseuksen luona, hän tuli sinne mukanaan alabasteripullo, jossa oli tuoksuöljyä. Hän asettui Jeesuksen taakse tämän jalkojen luo ja itki. Kun Jeesuksen jalat kastuivat hänen kyynelistään, hän kuivasi ne hiuksillaan, suuteli niitä ja voiteli ne tuoksuöljyllä. 
    Fariseus, joka oli kutsunut Jeesuksen, näki sen ja ajatteli: ”Jos tämä mies olisi profeetta, hän kyllä tietäisi, millainen nainen häneen koskee. Nainenhan on syntinen.” Silloin Jeesus sanoi hänelle: ”Simon, minulla on sinulle puhuttavaa.” ”Puhu vain, opettaja”, fariseus vastasi. 
    ”Oli kaksi miestä”, sanoi Jeesus. ”He olivat velkaa rahanlainaajalle, toinen viisisataa, toinen viisikymmentä denaaria. Kun heillä ei ollut millä maksaa, rahanlainaaja antoi molemmille velan anteeksi. Miten on, kumpi heistä nyt rakastaa häntä enemmän?” Simon vastasi: ”Eiköhän se, joka sai enemmän anteeksi.” ”Aivan oikein”, sanoi Jeesus. Hän kääntyi naiseen päin ja puhui Simonille: ”Katso tätä naista. Kun tulin kotiisi, sinä et antanut vettä jalkojeni pesuun, mutta hän kasteli jalkani kyynelillään ja kuivasi ne hiuksillaan. Sinä et tervehtinyt minua suudelmalla, mutta hän on suudellut jalkojani siitä saakka kun tänne tulin. Sinä et voidellut päätäni öljyllä, mutta hän voiteli jalkani tuoksuöljyllä. Niinpä sanonkin sinulle: hän sai paljot syntinsä anteeksi, sen vuoksi hän rakasti paljon. Mutta joka saa anteeksi vähän, se myös rakastaa vähän.” Ja hän sanoi naiselle: ”Kaikki sinun syntisi on annettu anteeksi.” 
    Pöytävieraat alkoivat ihmetellä: ”Kuka tuo mies on? Hänhän antaa syntejäkin anteeksi.” Mutta Jeesus sanoi naiselle: ”Uskosi on pelastanut sinut. Mene rauhassa.” 

------ 

Millaisissa tilanteissa olet rukoillut? Millaisissa tilanteissa yleensä rukoilemme? Eikö ensimmäisenä tule mieleen vaikeat tilanteet elämässä, tai että meiltä puuttuu joku asia, jota sitten Jumalalta rukoilemme? Joskus Jumala vastaa, niin kuin me toivomme, mutta joskus taas eri tavalla. 

Vaikeista tilanteista tulee ehkä ensimmäisenä mieleen kansamme historiasta sota-ajat, jolloin kertoman mukaan rukoiltiin paljon. Tyypillisesti ehkä rukoilemme myös vaikkapa taloudellisesti vaikeassa tilanteessa. 

Tämän sunnuntain evankeliumissa Jeesus on fariseus Simonin luona aterialla. Mielenkiintoista itse asiassa, että juuri fariseus oli kutsunut hänet kotiinsa, koska hehän leimallisesti osoitetaan evankeliumeissa Jeesuksen vastustajiksi tai kiistakumppaneiksi. Nyt Jeesus kuitenkin taas kerran on syntisten ja “synnittömien” kanssa tekemisissä. Fariseus Simon edustaa “synnittömiä” ja nainen syntisiä. Rinnakkain ovat myös kunnia ja kunniattomuus, ”onnistuminen” ja epäonnistuminen, ”hyvä elämä” ja huono elämä. Ja tärkeimpänä tietysti Jeesuksen opetus. Me katsomme usein ulkokuorta ja pinnallisia asioita, mutta Jumala katsoo sydämeen. 

Tämän päivän otsikko julistaa meille, että rukous ja usko kuuluvat yhteen. Toista ei ole ilman toista. Se, joka rukoilee, varmasti myös uskoo, ja se, joka uskoo, varmasti myös rukoilee. Ehkä tekstin syntinen nainenkin oli rukoillut. Hän oli saattanut pitkäänkin etsiä sopivaa tilaisuutta tulla Jeesuksen luokse, ja nyt hän sitten tuli hänen luokseen fariseuksen kodissa, jossa hän ei ollut odotettu vieras. Ehkä hän ei enää kestänyt syntiensä taakan alla, vaan päätti tulla Jeesuksen luokse, kävi miten kävi ja sanoivat ihmiset mitä sanoivat. Hän teki myös Jeesukselle suuren taloudellisen uhrauksen. Hän toi mukanaan alabasteripullon, joka sisälsi nardusöljyä. Jo tuo pullo itsessään oli arvokas, mutta nardusöljy oli vielä kalliimpaa, tässä tapauksessa noin yhden tavallisen työläisen vuoden palkan arvoinen. Evankelista Markus kertoo vielä, että nainen olisi rikkonut pullon. Hän ei laskenut, mitä se maksoi. 

Nainen halusi tulla Jeesuksen luokse, vaikka tiesi, millaista elämää oli elänyt ja tiesi, että myös fariseukset tiesivät sen. Ehkä hän oli kuullut, että Jeesus oli antanut syntejä anteeksi. Fariseusten mielessä oli ajatus oikeutetusta rangaistuksesta, mutta nainen sai mukaansa viemisinä vielä kalliimman aarteen kuin minkä oli mukanaan tuonut; syntien anteeksiantamuksen. 

Jeesus kutsuu seuraansa erityisesti syntisiä ja epäonnistuneita. Hän tahtoo antaa sinunkin syntisi anteeksi, olipa elämäsi mennyt millä tavalla tahansa. Erityisesti Jeesus rakastaa niitä, jotka tuntevat itsensä syntisiksi. Ja jos sinusta tuntuu, että elämäsi on mennyt ihan hyvin, niin muista kuitenkin, että sinunkin elämäsi on Jumalan armon varassa. Jeesuksen sovitustyön tähden ja hänen nimessään ja veressään saat uskoa kaikki syntisi anteeksi annetuksi. 

Filippilaiskirjeessä meitä kehotetaan turvautumaan Jumalaan rukouksen kautta (Fil.4:6-7): “Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan tietoon. Silloin Jumalan rauha, joka ylittää kaiken ymmärryksen, varjelee teidän sydämenne ja ajatuksenne, niin että pysytte Kristuksessa Jeesuksessa”. 

Jumala kutsuu meitä valtakuntaansa. Jeesus sanoo itse (Matt.11: 28): “tulkaa minun luokseni, kaikki te työn ja kuormien uuvuttamat. Minä annan teille levon”.  

 

Rukoilemme 

Rakas taivaallinen Isä, kiitos rukouksen lahjasta, jonka kautta saamme lähestyä sinua. Kiitos, että olet luvannut antaa meille kaiken, mitä elämässämme tarvitsemme. Rukoilemme itsellemme ja kansallemme voimaa ja kestävyyttä tähän poikkeusaikaan. Anna sanasi vahvistaa meitä koettelemuksen keskellä. Poikasi Jeesuksen Kristuksen nimessä, aamen. 

 

Timo Leinonen